Myydään ne Baden Badeniin

Lämmin lauantai-ilta, nuotio, tähtitaivas, ympärillä ihania ihmisiä, vaahtokarkkien paistelua, ranskalainen vaihto-oppilas soittamassa kitaraa & laulamassa ranskalaisia rakkauslauluja. Semmonen oli YFU:n valmennuksen illanvietto. Ja oli muuten niin kivaa & ihanaa & haluan takaisin, että ui juku. Valmennus numero dos oli siis viime viikonloppuna New Meksikon puolella jossain leirintä mestassa ja se oli ns. maahantulo-valmennus. Oli niin kiva nähä muita vaihtareita, niitten kaa tuntee vaa jotai selittämätöntä yhteenkuuluvuutta ku kaikki on samassa tilanteessa. Tutustuin moniin kivoihin tyyppeihin ja harmittaa et toi kesti vaa yhen viikonlopun.

Sain myös tätä mun perhe ongelmaa vietyä eteenpäin. Eli siis tässä perheessä ongelmaks on vähä muodostunu se, että nää mun host-porukat on töissä tosi paljon, eikä siks oikeen tehä mitään. Koulun jälkeen ja viikonloppusin oon hengaillu joko Sandyn töissä tai yksin kotona. Tässä perheessä yhtenä sääntönä on se, että saan viettää aikaa kavereitten kanssa yhtenä päivänä viikossa, ja ku yleensä meen futispeliin perjantaisin, ni sitten ei paljoo muuta tehä viikonloppuna. Tää perhe on osottautunu myös tosi erilaiseks ku minä. Niillä on eri mielenkiinnonkohteet, ja ne tekee paljon asioita mistä mä en niin välitä. Enkä mä kauheesti kehtaa valittaa että en tykkää tosta enkä tosta enkä tästä. Puhuin sitte muutaman area repin kanssa tuolla valmennuksessa, ja ne sano että muutos tulee! Ensin yritetään saada asiat kuntoon tässä perheessä, mut jos ei tunnu et asiat lähtis rullaa, ni sitte vaihan perhettä. Toivon niin paljon, että asiat järjestyy. Ja kyllä ne järjestyy, saas nähä vaan että miten.

Siellä valmennuksessa oli muuten 2 muuta suomalaista! Yritettiin vähä puhua suomea, mut se oli tosi outoa. Se tuntu niin epäluonnolliselta. Piti puhua hitaasti, miettiä mitä sano ja silti tuntu et puhu väärin. Sit ku puhu englantia ni oli heti paljo luonnollisempaa. Jännä juttu ku kyllä mä suomea käytän joka päivä. Kirjotan päiväkirjaa ja tätä, ja suurin osa ajattelusta on vielä suomea. Oon puhunu pari kertaa äitin kaa puhelimessa eikä oo ollu mitään ongelmia. Mut puhuminen face-to-face… ehei.

Hmm mitäs vielä.. Viime perjantaina koulussa oli PepRally! Eli siis koko koulu keräänty stadionille ja sitte oli kaikkia esityksiä, kisoja mitkä lois lisää koulun henkeä. Jaksan aina höpöttää tästä school spiritistä mutta ku se on jotain niin uskomatonta! Kaikki, ihan jokanen on niin innoissaan! Olis kiva nähä joskus sveitsin lukio tollasessa fiiliksessä… Illalla oli Battle of Helmet. Meijän koulun pahin vastus on Eastwood, koska ollaan samalta alueelta ni jaetaan mäkkärit ja walmartit sun muut. Tää Battle of Helmet on sitte vähä niinku kisa et kumpi koulu omistaa ne seuraavan vuoden ajan, eli kumpi koulu voittaa futismatsin, ni ne voittaa Helmetin. ME VOITETTIIN! juhuu.

Nyt on siis mäkkärit vallotettu, toivo elää että perhe asiatki järkkääntyis!

Anni

ps. koira söi mun uikkarit =(

I'm looking over a four leaf clover

VOI VELJET, yli kuukauden päivät oon ollu Jenkeissä. Mutta musta kyllä tuntuu tasan siltä. Ei tunnu, että oisin ollu tosi kauan, mut niin paljon kaikkea uutta on ollu, että ei tää pikku hetkeltäkään tunnu.

Tiistaina meijän kouluun tuli uus vaihtari, Ardita Ferrari (pakko kirjottaa sukunimiki ku se on niin siisti :D) Italiasta. Tähän asti oon siis ollu ainut vaihtari meijän koulussa, mikä on tuntunu tosi oudolta, koska mitä oon kuullu ja lukenu muitten vaihtareitten blogeista ni yleensä vaihtareita on useempi. Toisaalta täällä El Pasossa on yli 25 high schoolia, ni muut koulut on saanu sit kans osansa. Joka tapauksessa, olin iha innoissani, saan kouluun ihmisen joka tietää tasan tarkkaan miltä tuntuu olla yhtä hukassa uudessa paikassa! Ardita oli kyllä tosi ujo. Mietin vaa, että olinkoha mäki aluks noin hiljane, luulenpa että olin. Nyt ku näki millanen ite on ollu muutama viikko sitte, ni tajus miten hyvin on jo päässy mukaan tähä kouluun ja elämään ja kaikkeen.

Keskiviikkona näin lisää vaihtareita, meillä oli semmonen tapaaminen El Pason tällä alueella oleville tyypeille. Näin siellä Arditan lisäks 2 poikaa Brasiliasta ja yhen Saksasta. Ens viikonloppuna meillä on YFU:n valmennus numero kaks, ja siellä nään paljon paljon lisää vaihtareita. En malta oottaa sitä, tulee varmaa huippu kivaa!

Perjantaina oli taas futispeli. Ne on niin huippukivoja! En tajua siitä ite pelistä yhtään mitään, huudan sillon ku muutki. Perjantaina en kyllä kovin paljoo koska otettiin pataan aika kovasti. Mut ei ihmiset sitä peliä niin tosissaan seuraa, se on se yleinen henki ja ilmapiiri ja fiilis mikä siellä on! Ihmisiä on niin paljon ja kaikki on niin innoissaan et tuntuu et olis tyyliin joku finaali menossa mut ei, perus perjantai peli. :D

Sitte vähä ikävämpiin juttuihin… Mulla on nyt vähän ongelmia tän perheen kanssa ja meillä on täällä pieni tilanne päällä. Osa johtuu siitä, et tää mun host-perhe on tosi kiireinen. Mut yritetään saada asiat kuntoon yfu:n avustuksella. Ohan se vähä surullista et oon ilosempi koulussa ku vapaa-ajalla.. :D Koulussa on siis vieläki tosi kivaa, pääsen koko aja paremmin mukaa tähän kaveriporukkaan ja siitä mulla on tosi hyvä fiilis. :)

Tsemii dudet siellä Suomessa syksyn kirjotuksiin!!!

Anni

ps. Nää tykkäs mun lemon & liquorice purkasta, se ON hyvää :p

Give me a B

Wohou, viikko menny taas. Aika alkaa kulua nopeemmin, koulu on jo arkea, ja vaikka koko systeemi on niin paljon erilainen ku Suomessa ni alan tottua tähän elämään täällä. Tykkään tosi paljon koulusta, koska siellä nään kavereita. :) Se miten, ihmiset on tunnistanu mut vaihto-oppilaana koulussa on vaihdellu tosi paljon. Käytävillä muhun ei kiinnitetä mitään huomiota, mut tunneilla sitte ku joku oppilaista tai maikka sanoo että ”meillä on täällä vaihto-oppilas Suomesta” ni sitte alkaa hirvee kysely ja kommentointi. ”That’s so cool” ja ”I love your accent” on ne mitä nää hokee koko ajan. Ja matikan tunnilla (sain sen muuten vaihettua helpompaan uumama) yks tyttö sano mulle et ”ai sä oot se tyttö kenestä kuulin ekalla tunnilla yheltä pojalta ketä kuuli yheltä tyypiltä”. Että kyllä täälläki puskaradio toimii. :D

Perjantaina koulussa äänestettiin Homecoming queen, king, princess, prince, duchess ja duke. Koko viikko kaikilla roikku ID:ssa (koulussa kaikkien täytyy pitää kaulassa semmosta läpyskää) lappuja ja lippuja että ”vote Samantha for junior princess”, ”vote Chris 4 senior king”. Oli myös t-paitoja, kyniä, pinssejä, kruunuja ja vaikka mitä. Tosi hassua ku Suomessa oo mitää vastaavaa. En kyllä tiiä että ketä äänestin, oon tosi huono muistaa kenenkään nimiä! En kyllä aina vielä naamojakaan tunnista. Käytävillä välillä jos joku moikkaa, oon välillä ihan ulapalla että ketäs toi oli.

Perjantaina olin myös elämäni ensimmäisessä jenkkifutispelissä! Menin sinne student council tyyppien & chearleadereitten kanssa, joitten kaa muutenki vietän koulussa eniten aikaa. OLI IHAN SAIRAAN KIVAA! Se henki siellä oli jotenki niin voimakas! Oli vaikka mitä huutoja ja kannustuksia ja kaikki oli niin messissä, ei mitää nössöilyä! Ja me voitettiin yeey! Sen jälkee mentiin kaikki pelaajat, chearleaderit, sc:lit Peter Pipes Pizzeriaan. Siellä oli semmone iso screen, missä näky paikalliset urheilu-uutiset, missä näytettiin myös eri koulujen pelejä. Siel pizzeriassa oli yhen toisenki koulun futisjengiä, ja sitte ku niistä oli uutisissa, ni meijän jengi rupes buuamaan ja huutelee ja sit taas toisinpäin. :D Täällä toiset koulut SUCKS ja oma on se paras tietty. ;)

Muuten oon tällä viikolla käyny kuorossa (kyllä..), baletissa (se oli kyl yllättävän kivaa!) ja kattoo näytelmää missä mun host-sisko näyttelee. Nyt on edessä pitkä viikonloppu, koska maanantaina ei oo koulua ku on joku Labor day. Mutta ihan perus arkea täälläki elellään, tosin tunnemyrskyisää sellasta. Välillä tekis niin paljon mieli olla tutussa ja turvallisessa Suomessa, ja välillä taas rupee ahistaa ku miettii et täältä pitää joskus lähteä pois. Mutta vielä mulla on monta kuukautta edessä, nautitaan niistä! :)

Annie

ps. sain sanakirjan :) kiitos mama!