toinen todellisuus

Koska oon aivan varma että mun lukijakuntaa kiinnostaa meikäläisen fyysinen hyvinvointi täällä päin maailmaa, niin saatte lukea taas yhden postauksen mitä kiinnostavimmasta aiheesta: Elämäni Ensimmäinen Antibioottikuuri.
Oon tässä yli viikon kärsiny kauheesta yskästä ja nenä on juossu (niinkun sitä täällä päin sanotaan) niin mahdottomasti, että tänään Hollee (jenkki mama) rahaas mut lääkäriin. Tuomioni oli johonkin kurkku tulehdukseen viittavaa ja sain sitten antibiootit ja piikin. 18 ja puol vuotta kestin ilman antibiootteja, ja nyt ne mut nappas. On tää ameriikan vuosi vaan täynnä uusia kokemuksia hoho. 8) Pääsin alottamaan loman noin 7 tuntia muita aikasemmin, joten eihän tää sairaus mikään tappio oo. ;D

terkuin:
mä.

You name it.

Aika on alkanu kulua tosi nopeesti. Alle kuukauden päästä on muka joulu jo! Ei yhtään tunnu siltä kun lunta ei näy missään ja lämpöä vaan piisaa (ei täällä mitään helteitä tietty oo mutta kyllä lämmöksi lasketaan se, että Marraskuun lopulla ei tarvii käyttää iltapäivisin takkia!). Mun pikkuveljet on jo tehny joulupukille kirjeet ja multakin ootetaan semmosta. En kyllä tiiä yhtään mitä kehtaan pyytää. :D Ja on myös ruvennu mietityttämään omien lahjojen antaminen. Jenkki perheelle pitäis keksiä jotain super ainutlaatuista, ja entäs sitten Suomi? Tekis mieli lähettää kaikille jotain, mutta mitä, millä rahalla, milloin ja ennenkaikkea MITEN. Saas nähdä keksinkö jonku ratkasun..

Luisa (vaihtotoveri Saksasta) tuli tosiaan tänne Seminoleen, mutta se ei oo vielä varmaa, että jääkö se tänne pysyvästi. Sen äiti meinaan ehkä tietää sille jonkun perheen jostain päin Mainea (pohjois Jenkeissä). Fingers crossed ja peukut pystyyn että se sais jäädä tänne. Seki on jo näinä muutamina päivinä kerinny rakastumaan Seminoleen, on tää vaan mainio paikka. Perjantaina käytiin futispelissä Luisan, Donnan ja Davidin kanssa ja sen jälkeen mentiin syömään semmoseen mestaan ku IHOP. Totesin, että sieltä saa maailman parhaita pannukakkuja. Maha kiittää taas pitkäksi aikaa. NAM!

oi sitä onnea ja iloa!

Lauantaina pidettiin leffailtaa, ja sunnuntaina taas kirkkoa. Tällä kertaa kirkossa meinas taas monttu aueta; siellä pappi ja joku pikkumuksu oli semmosessa isossa vesialtaassa alttarilla ja se pappi upotti sen tytön sinne. Joku kastetilaisuus vissiin.
Täällä tää uskonto on näille kyllä tosi iso juttu. Mun host porukoillaki on ollu vaikka mitä riitaa niiden perheiden kanssa, kun ne alko käymään tässä kirkossa missä nyt käydään. Se toinen kirkko kun uskoo, että kaikki ketkä ei käy siinä kirkossa niin joutuu helvettiin.. Nuorilla on facebookit täynnä "I love God" "God is my #1" "God is the leader of my life" juttuja ja sitä rataa. Kyllä täällä oma ajatusmaailma vähän muista eroaa, mutta ei siinä mitään, näkemyksensä kullakin. :D Ja jos oisin täällä koko elämäni eläny ja jos mut ois kasvattanu jenkkiperhe, ni varmaan oisin ihan samanlainen. Mutta ite oon sitä mieltä, että Suomi on jotenki "vapaampi" mitä uskontoon tulee. Että vaikka kirkossa täällä on rennompaa (tilaisuudet ja muut) ni Suomessa saa olla ihan sitä mieltä mitä itse haluaa, eikä sua katota kieroon.

Huomenna on tän viikon viimonen koulupäivä, ja keskiviikkona alkaa Thanksgiving loma. Me suunnataan Dallasiin Brianin (host dad) suvun luokse sitä viettämään ja oon tosi innoissani! Mun ihka ensimmäinen oikea, perinteinen, ja ennenkaikkea amerikkalainen Kiitospäivä, täältä tullaan!

Love
Annie

ps.Täällä on myös drive through -pankkeja! Kätevää etten sanois.

crazy!

Voi pojat, nyt on uutisia!
Jos joku muistaa, niin kerroin joskus yhestä mun vaihtarikaverista Luisasta, joka asu kanssa El Pasossa. Noh, sekin joutuu nyt vaihtamaan perhettä, ja Donna&David (mun väliaikais vanhemmat) pelastaa sen kanssa tänne Seminoleen! Kelatkaa mikä mäihä!

Toinen super ilonen uutinen on myös se, että samaiset Donna&David ottaa 2 vaihtaria Tammikuussa asumaan niille!
Oon niin ilonen, että pian en oo ainoo vaihtari täällä. Muut vaihtarit vaan on semmonen käsittämätön tukipilari täällä. Oon saanu koulusta jo ihan hyviä kavereita, ja aina on joku kenelle voin mennä juttelemaan, mut silti oon super innoissani!

with love & happiness & excitement & :)
Anni

ps. KUMMITYTTÖ ANNALLE HALEJA JA PUSUJA 2-VUOTIS PÄIVÄNÄ! HAPPY BIRTHDAY! :)

Happiness was just outside my window

Täällä kouluissa on tosi paljon kaikkia vapaapäiviä aina ties minkä tyypin muiston kunniaks, ja kauheesti on myös lyhyitä koulupäiviä. Tiistaina jotkut teki aamupäivän testiä, ni mulla oli vaan puol päivää koulua. Keskiviikkona oli sitten vaan aamupäivä koulua, ku opettajilla oli joku koulutus. Mentiin Holleen ja Sladen kanssa Midlandiin (kaupunki ehkä tunnin ajomatkan päässä) shoppailemaan jihuu! Täällä Seminolessa nuoret kyllä pukeutuu ihan erilailla ku Suomessa. El Paso oli aika lailla Suomen kanssa samoissa, mut täällä mennään leveelahkesilla farkuilla ja cowboy buutseilla! Multai joku jo kyseli et millaset buutsit mulla on hahha. :D Ketään ei katota oudosti jos liikkuu vaikka stetson päässä.

Torstai oli football day! Seminole Indiands pelas Odessassa (kaupunki myös jossain tunnin päässä), ja menin yhen Kelseyn ja Annan kanssa kattomaan. Siellä liityttiin sitte muihin meijän koululaisiin, oli kyllä tosi kivaa! :) Täällä Seminolessa on jotenki miljoona kertaa helpompi tutustua ihmisiin, ku niitä on vähemmän. Käytävillä ja cafeteriassa ja tunneilla ja kirkossa näkee vaan niitä samoja ihmisiä, ni sitte ku viettää samojen ihmisten kanssa aikaa ni tutustuu nopeemmin ja helpommin. Jaksan hehkuttaa tätä Seminolea, mutta ku tykkään tästä vaan niin hirmusesti! :)

Viikonloppu meni löhötessä, ja käytiin perheen kanssa leffassa, taas kerran viereisessä kaupungissa Hobbsissa. Tänään sunnuntaina oltiin kirkossa! Mun eka kerta Jenkeissä. Tää perhe tosiaan siis käy kirkossa (tässä kaupungissa kaikki käy), joten siitä tulee luultavasti tapa. Mutta oli kyllä ihan erilaista ku Suomen kirkoissa! Aamulla siis mentiin ja aluks oli semmonen Sunday School. Eli High schoolilaisille ja lapsille ja aikusille oli omat ryhmänsä ja siellä sitten syötiin aamupalaa ja se opettaja höpisi jostain nuorten jutuista, seurustelusta ja muusta ja liitti Jumalan yms. siihen mukaan. Se on niin hassua miten näille Jumalaan uskominen on niin itsestäänselvyys. Ja osa mun kavereista käy kaks kertaa kirkossa sunnuntaina, ja seki on ihan normaalia. Toisaalta kirkko on täällä niin erilainen ja erilaisessa asemassa, että kirkkoon meneminen ei oo mikään suuri kynnys.
Sitten oli se jumalanpalvelus, mut oli jotenki tosi paljon rennompi ku Suomessa. Laulettiin kaikkia lauluja tosi paljon, mut ne ei ollu mitään virsiä. Ja se saarnaki käsitteli jokapäiväsiä juttuja, ja ihmiset nauro ja taputti ja muuta. Iha muksa! Ens viikolla meillä on keskiviikkona Youth Group (eli nuortenilta), torstaina naisten illallinen ja sunnuntaina kirkon jälkeen Thanksgiving lunch. Noi on kaikki siis kirkon juttuja!
Saas nähä millanen seurakuntanuori täältä tulee takasin, hahha. :D

Love
Anni

ps. HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ ISKÄ!!! :) <3

I heart Seminole

Kuten otsikosta näkyy niin rakastan tätä pikkukylää! Vaikka perheenvaihto oli pikkasen rankkaa ni oon ilonen, että se on nyt ohi. Sain uuden perheen, ja muutin niille viime torstaina! Nykyään mun perheen kokoonpanoon kuuluu siis äiti Hollee, isä Brian ja 3. ja 5. luokkalaiset pikkuveljet Slade ja Ransom. Plus 2 koiraa. Asutaan Seminolen "keskustassa", eli ei tää kumminkaan mikään farmi oo. Oon tosi hyvin sopeutunu tänne, ja nää on kaikki tosi mukavia. Ja mun pikkuveikat on niin sulosia. Hostit puolestaan on semi nuoria ja tosi rentoja. Voi että, oon niin hirveen ilonen tästä uudesta perheestä! :)

Pienen kylän hyvä puolia: maanantaina, päivä enne mun koulun alkua puol kylää oli jo kuullu niiden uudesta vaihto-oppilaasta, ja meillä tuli käymään pari nuorta meijän koulusta. Se oli niin super helpotus, koska sitten tiesin ees muutaman tyypin koulusta etukäteen. Selviydyin ja nyt voin sanoa, että tykkään mun uudesta koulusta tosi paljon! Se on jenkkimittakaavassa pieni koulu, joku 600 oppilasta ehkä.. Nyt jopa näin käytävillä samoja tyyppejä kenen kanssa mulla oli tunteja, Bel Airissa (El Pason high school) ei koskaan näkyny tuttuja. Eka ajatus meijän koulusta oli, että onpas siellä paljon valkosia. :D Kyllä sielläki on niitä meksikolaisia, mut ei tosiaankaan niin paljoa ku El Pasossa. Bel Airissa varmaan 95% oli meksikolaisia, minä siellä ainoona blondina.
Täällä mulla on aineina Principles of Techonoly (joku fysiikkajuttu), English, Theatre, US History, Prin Art Avt Comm (tuolla tehdään kaikkia videoita tms., tällä hetkellä kuvataan musiikkivideota, ihan super hauskaa!), Spanish, Algebra ja Athletics (eli kaikennäköstä liikuntaa).

On täälläki kyllä ollu huonoja hetkiä, mulla on aika usein sillai, että aamusin on pieni masennussuruhetki, mut illalla on aina ollu hyvä ja ilonen fiilis. Vähän suruttaa kun ei oo kunnon kavereita vielä, mut eipä niitä nyt ihan viikossa saakaan. Meijän koulussa on kyllä kivoja tyyppejä paljon, ja tosi monet on tullu juttelemaan ja kyselemään Suomesta sun muuta. Että eiköhän se tästä, pikkuhiljaa kunhan pääsen kunnolla tän elämän rytmiin. Nii ja muuten, alotan ehkä softballin täällä. :D enpä oo sitä koskaan yrittäny, ja ku se on yks jenkkijuttu ni pakko kokeilla.

Että tämmöstä tänne, I'm happy. :)

love
Anni

ps. meijän teatteri maikka näyttää ihan Justin Timberlakelta!!

begin from the beginning

Begin from the beginning - aloita alusta. Siltä tää oikeestaan tuntuu, uus alku koko vaihtarivuodelle. Meillä oli siis se tapaaminen YFUn ja mun host perheen kanssa, ja tultiin siihen tulokseen, että parasta mun kannalta on ettiä mulle uus host perhe. Mun host perhe otti sen uutisen itse asiassa tosi hyvin, ja lähtö oli kieltämättä vähän haikeeta. Vaikka oon ollu täällä vasta melkein 3 kuukautta, ni on se kuitenki aika pitkä aika. Tuli mieleen se päivä ku tulin Jenkkeihin, kaikki oli niin uutta ja erilaista. Mun huone tuntu vieraalta ja talo oudolta. Kolmessa kuukaudessa kerkesin tottua tohon paikkaan ihan kunnolla. Pakkaaminen oli niin outoa (btw mun super iso matkalaukku oli jo melkein täynnä! mistä sitä tavaraa oikein tulee...) ! Mulle tuli semmonen fiilis, että kohta tää mun vuosi on jo ohi, vaikka vielä 7-8 kuukautta jäljellä! Voin vaan kuvitella miten vaikeeta se sitten on lähetä takasin Suomeen, kun tääkin lähtö oli jo pikkasen surullista vaikka toi perhe ei ollu ees oikee mulle... No mutta, sitä ei nyt mietitä, siihen on niin kauan aikaa.

Lauantai illalla hostit järjesti pienet Halloween + Rocky Horror Picture Show -juhlat. Toi Rocky Horror Picture Show on siis vanha jenkkimusikaali, ja siihen kuuluu semmonen traditio, että yleisö tekee kaikkea hullua sen elokuvan aikana, esim. ammuttiin vesipyssyillä ja heiteltiin paahtoleipää. Se oli kyl tosi hauskaa! Loistava viimenen ilta El Pasossa.
Sunnuntaina aamulla lähin siis Donnan & Davidin (ne YFUn tyypit) mukaan, ja El Paso jäi taaksepäin niinkun mua oli aikasemmin varoteltu. Uusi kotikaupunki on nyt siis Seminole, Texasissa myös. Seminole on siis täys vastakohta El Pasolle, 6000 asukasta ja yks High School. pikkuruinen kylä siis! Mut mäkkäri löytyy, hahah niin jenkkiä! :D Käytiin jo rekisteröimässä mut Seminole High Schooliin, ja huomenna alkaa uus koulu. Jännittää ihan pirusti! Asun siis Donnan&Davidin luona vaan väliaikasesti, uus perhe on jo mahdollisesti tiedossa.. kerron siitä sitten ku se varmistuu!
Olo on helpottunu, kun ei tarvinnu jäädä siihen host perheeseen, jännittyny, koska en oikeestaan tiedä kauheesti mun uudesta perheestä, ja hermostunu, koska alkaa uus koulu ja täytyy yrittää saada uusia kavereita. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä fiilis. Vaikka oli kyllä kieltämättä pieni shokki miten pieni paikka Seminole oikeesti on, ni ei mua haittaa, että tää uus koti on täällä, tuleepahan tääkin koettua. Kyllä mä varmasti tänne sopeudun. :)

Halloween oli tosiaan viime viikonloppuna, mutta tän perheasian järjestely sotki aika paljon kuvioita, ni en päässy kunnolla sitä juhlistamaan.. Rocky Horror Picture Show oli kyllä kokemisen arvonen, ja vaikka se itse elokuva on iha hömppä ni suosittelen ;)
Nyt on marraskuu, täällä voi vieläkin käyttää t-paitaa iltapäivällä (niiiiin outoa) ja tiedossa on Thanksgiving muutaman viikon päästä. Tuun pian taas päivittelemään, että mitä kuuluu Seminoleen :) Tässä pari kuvaa:

Siellä on Seminole!

Homecoming dance!

Oltiin retkeilemässä New Meksikossa viikonloppu enne Halloweenia. Tää kuva on kyl superpieni että vaikeeta saada minkäänmoista vaikutelmaa, mutta luonnon keskellä asuntoautolla vietettiin pari yötä.

El Paso kiittää ja kuittaa, nyt on Seminolen vuoro. :)

Love,
Anni

ps. Täällä ihmisillä on se kuuluisa Texasin aksentti! El Pasossa ei ollu, ja välillä on jo ollu hankaluuksia ymmärtää kaikkea :D