You name it.

Aika on alkanu kulua tosi nopeesti. Alle kuukauden päästä on muka joulu jo! Ei yhtään tunnu siltä kun lunta ei näy missään ja lämpöä vaan piisaa (ei täällä mitään helteitä tietty oo mutta kyllä lämmöksi lasketaan se, että Marraskuun lopulla ei tarvii käyttää iltapäivisin takkia!). Mun pikkuveljet on jo tehny joulupukille kirjeet ja multakin ootetaan semmosta. En kyllä tiiä yhtään mitä kehtaan pyytää. :D Ja on myös ruvennu mietityttämään omien lahjojen antaminen. Jenkki perheelle pitäis keksiä jotain super ainutlaatuista, ja entäs sitten Suomi? Tekis mieli lähettää kaikille jotain, mutta mitä, millä rahalla, milloin ja ennenkaikkea MITEN. Saas nähdä keksinkö jonku ratkasun..

Luisa (vaihtotoveri Saksasta) tuli tosiaan tänne Seminoleen, mutta se ei oo vielä varmaa, että jääkö se tänne pysyvästi. Sen äiti meinaan ehkä tietää sille jonkun perheen jostain päin Mainea (pohjois Jenkeissä). Fingers crossed ja peukut pystyyn että se sais jäädä tänne. Seki on jo näinä muutamina päivinä kerinny rakastumaan Seminoleen, on tää vaan mainio paikka. Perjantaina käytiin futispelissä Luisan, Donnan ja Davidin kanssa ja sen jälkeen mentiin syömään semmoseen mestaan ku IHOP. Totesin, että sieltä saa maailman parhaita pannukakkuja. Maha kiittää taas pitkäksi aikaa. NAM!

oi sitä onnea ja iloa!

Lauantaina pidettiin leffailtaa, ja sunnuntaina taas kirkkoa. Tällä kertaa kirkossa meinas taas monttu aueta; siellä pappi ja joku pikkumuksu oli semmosessa isossa vesialtaassa alttarilla ja se pappi upotti sen tytön sinne. Joku kastetilaisuus vissiin.
Täällä tää uskonto on näille kyllä tosi iso juttu. Mun host porukoillaki on ollu vaikka mitä riitaa niiden perheiden kanssa, kun ne alko käymään tässä kirkossa missä nyt käydään. Se toinen kirkko kun uskoo, että kaikki ketkä ei käy siinä kirkossa niin joutuu helvettiin.. Nuorilla on facebookit täynnä "I love God" "God is my #1" "God is the leader of my life" juttuja ja sitä rataa. Kyllä täällä oma ajatusmaailma vähän muista eroaa, mutta ei siinä mitään, näkemyksensä kullakin. :D Ja jos oisin täällä koko elämäni eläny ja jos mut ois kasvattanu jenkkiperhe, ni varmaan oisin ihan samanlainen. Mutta ite oon sitä mieltä, että Suomi on jotenki "vapaampi" mitä uskontoon tulee. Että vaikka kirkossa täällä on rennompaa (tilaisuudet ja muut) ni Suomessa saa olla ihan sitä mieltä mitä itse haluaa, eikä sua katota kieroon.

Huomenna on tän viikon viimonen koulupäivä, ja keskiviikkona alkaa Thanksgiving loma. Me suunnataan Dallasiin Brianin (host dad) suvun luokse sitä viettämään ja oon tosi innoissani! Mun ihka ensimmäinen oikea, perinteinen, ja ennenkaikkea amerikkalainen Kiitospäivä, täältä tullaan!

Love
Annie

ps.Täällä on myös drive through -pankkeja! Kätevää etten sanois.